Harjun asuntola, Jyväskylä

Harjun asuntola on yksi ensimmäisistä paikoista Jyväskylässä, josta tuli minulle merkityksellinen. Ilman asuntolaa tuskin asuisin Jyväskylässä, sillä en ole kotoisin edes Jyväskylän lähiympäristöstä.

Asuntola on vanha, hieman laitosmainen kerrostalo, jossa on kuitenkin ihan oma tunnelmansa. Asun kahden hengen huoneessa luokkakaverini kanssa. Toisaalta on mukavaa, ettei tarvitse olla yksin, mutta omaakin rauhaa kaipaisi silloin tällöin. Asuntolassa ei tosiaan tarvitse olla koskaan yksin, aina löytyy väkeä jostakin. Kun yhdistetään muutamakymmen teini-ikäistä samaan rakennukseen, voitte varmasti uskoa, että meno yltyy välillä villiksi. Asuntola toimii kesäisin myös hotellina.

Asuntola sijaitsee Harjun kupeessa, Harjun urheilukentän vieressä. Asuntolaa vastapäätä on Jao:n Harjun toimipiste, sekä Sepän lukio. Asumisesta Harjulla tekee mukavaa se, että se sijaitsee niin lähellä keskustaa ja kouluunkin on kävelymatka.

Asuntolasta minulla on paljon sekä hyviä että huonoja kokemuksia, mutta yhtäkaikki se on minulle erittäin merkityksellinen paikka monellakin tasolla. Ilman asuntolaa Jyväskylä näyttäisi täysin toisenlaiselta silmissäni.

Minulle merkityksellinen paikka

Taulumäen kirkko on minulle merkityksellinen paikka, sillä minulla on monia hyviä muistoja sieltä. Kun olin 3. luokalla, koulumme esitti siellä jouluevankeliumin. Olen myös esiintynyt siellä kuoron kanssa ja vanhempanikin ovat laulaneet siellä. Pikkuveljen kanssa aina laulettiin mukana. Ensimmäisen kerran huomasin kirkon kun ajettiin autolla ohi ja äiti mainitsi siitä minulle.

Ihmisen käden jälki näkyy hiukan kirkon tornista. Kirkko on ulkopuolelta melko yksivärinen, mutta sisällä on maalauksia ja enemmän värejä. Kirkon rakennusaineista en tiedä, mutta luulen sen olevan kiveä. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Elsi Borg. Nykyinen Taulumäen kirkko on rakennettu vanhan kirkon viereen. Vanha kirkko tuhoutui tulipalossa 1918 tammikuussa. Sen muistokivi sijaitsee nykyisen kirkon puistossa. Oma kokemukseni paikasta on positiivinen.

Laura Talvio

Pisa

Kesällä 2007 olin perheeni sekä sukulaisperheeni kanssa kesälomamatkalla Italiassa. Kiersimme lukuisia eri nähtävyyksiä, mutta erityisesti juuri Pisa kaltevine torneineen jäi mieleeni. Vaikka tiesin, ettei torni ole suora, oli siitäkin huolimatta hämmentävää huomata, kuinka paljon torni oli kallellaan. Varsinkin alkuun, kun kiipesimme ylös tornin kapeita, sileäksi kulutettuja, askelmia, olo oli melkoisen epävarma: Miten torni voi pysyä pystyssä, vaikka siellä käy tuhansia ihmisiä vuosittain?

Epävarma olo kuitenkin unohtui, sillä torni oli niin korkea, että hyväkuntoinenkin hengästyi kiivetessään. Oli myös hauskaa kävellä rappuja, sillä kaltevuus teki siitä niin erilaista, kuin mihin olemme tottuneet. Varsinkin meistä lapsista oli hauskaa yrittää kävellä rappuja ottamatta tukea seinästä.

Tornin huipulle päästyä tuli mahtava tunne! Tuntui, kuin olisi ollut kaiken yläpuolella. Katsoessa horisontissa siintävää kaupunkia tuntui, kuin olisi nähnyt kaiken, pystynyt mihin tahansa. Ihmismassa alhaalla näytti todella pieneltä, ja toisaalta juuri se sai tajuamaan oman pienuutensa: yksittäinen ihminen on vain kuin pisara valtameressä.

Big Ben, Lontoo

Kävin Lontoossa vuoden 2010 syyslomalla. Siellä näin englantilaista kulttuuria, uusia ihmisiä ja paljon mielenkiintoisia paikkoja. Kuitenkin näistä kaikista mieleeni jäi parhaiten Big Ben, Lontoon suuri kello.

Olen käynyt Lontoossa aikaisemminkin ja tämä rakennus oli sellainen joka piti nähdä uudestaan. Tunnelma oli suurkaupungin vilinässä upea, kaiken sen hälinän keskellä seisoi mahtava rakennus jota ei millään voinut olla huomaamatta. Rakennus näytti todella vanhalta, sitä katsellessa tulikin sellainen olo että olisi jossakin vanhassa englantilaisessa elokuvassa pääroolissa! Big Ben on minulle sellainen paikka, joka tulee väistämättä mieleen kun puhutaan Lontoosta, se tavallaan edustaa Lontoota minulle.

Suski, Jyväskylä

New York

Statue of liberty

Mentiin äidin synttäreiden kunniaksi New Yorkiin syyslomalla 2010. Oli kyllä aivan mahtava paikka, kaikki ihmiset olivat niin ystävällisiä ja auttoivat aina meitä tyhmiä eksyneitä turisteja.
Oltiin siellä vain kolme yötä, mikä oli rankkaa aikaeron takia ja koska nähtävää oli niin paljon. Muuta ei tehtykään ku shoppailtu, mitä muutakaan kaksi naista voisi tehdä sellaisessa paratiisissa?!

Viimeisenä päivänä meitä kyllä hävetti kun ei oltu nähty mitään muuta kuin vaatteita ja kauppoja, joten päätettiin lähteä katsomaan Vapaudenpatsasta. Aikaa meillä ei ollut paljon ja siksi ei jalan astuttu sille saarelle, mutta se oli jotenkin hyvin rauhoittava paikka, varsinkin hurjien shoppailupäivien jälkeen. Istuttiin lautalla, syötiin rinkeleitä ja katsottiin tuota suurta vapautta edustavaa patsasta, joka toivottaa ihmiset tervetulleeksi New Yorkiin vahvalla olemuksellaan. Se oli täydellinen loppu meidän täydelliselle pienelle reissullemme.

Edinburgh

Kävin Edinburghissa viime kesänä, 2010.

Suurimman vaikutuksen minuun teki aivan uuden kaupungin kyljessä oleva vanhakaupunki. Uuden ja vanhankaupungin erottaa toisistaan upea puutarha, Princess Street Gardens, joka on aivan uusi maailmansa kaupungin hälinän jälkeen.

Vanhakaupunki sijaitsee rinteessä, jonka huipulla on suuri vanha linna. Pääkaduilta lähtee useita pieniä porraskäytäviä joilta pääsee "oikaisemaan" ylös- tai alaspäin kaupunkia. Jokaisen Edinburghissa vierailevan kannattaa eksyä tällaiselle hämärälle sivukujalle, ja katsoa ylöspäin. Seinät jatkuvat taivaaseen asti joka on hyvin hämmentävää jos ymmärtää kuinka vanhoja rakennukset ovat.

Kävimme myös oppaan ohjaamalla kierroksella vanhankaupungin sokkeloissa, opas kertoi Edinburghin historiaa aina keskiajalta asti. Kaupungissa liikkumisesta tuli hurjasti mielenkiintoisempaa sen jälkeen kun tiesi miten vanhoja rakennukset ovat ja kuinka niitä on rakennettu.

Pieta, jyväskylä

San Francisco, USA

Kävin 2009 kesällä kuoroni, "Vox Aurean" kanssa unohtumattomalla matkalla Amerikassa. Saavuimme ensimmäiseksi kaupunkiin nimeltä San Francisco.

Siellä oli todella lämmintä ja paljon huikeita maisemia! Menimme tekemään kuoron kanssa mainosta Golden Gate -sillan eteen. Se oli unohtumatonta, sillä yhtäkkiä elokuvissa suosittu kuvauskohde oli melkein hyppysissä, nenän edessä. Silta oli lämpimän punaisen värinen, sen huippu peittyi sumuun ja taustalla näkyivät upeat vuoret. Alapuolella vedestä erotti vain suuret vaahtopäät, tuuli oli niin kova siltaa ylittäessä, että hiukset meinasivat lähteä lentoon.

Valitsin kohteen siksi, koska en ole koskaan kokenut moista kokemusta ja nähtävyyttä, seura ja koko matka oli parasta kaikin puolin!

Sapi, Jyväskylä