Pisa

Kesällä 2007 olin perheeni sekä sukulaisperheeni kanssa kesälomamatkalla Italiassa. Kiersimme lukuisia eri nähtävyyksiä, mutta erityisesti juuri Pisa kaltevine torneineen jäi mieleeni. Vaikka tiesin, ettei torni ole suora, oli siitäkin huolimatta hämmentävää huomata, kuinka paljon torni oli kallellaan. Varsinkin alkuun, kun kiipesimme ylös tornin kapeita, sileäksi kulutettuja, askelmia, olo oli melkoisen epävarma: Miten torni voi pysyä pystyssä, vaikka siellä käy tuhansia ihmisiä vuosittain?

Epävarma olo kuitenkin unohtui, sillä torni oli niin korkea, että hyväkuntoinenkin hengästyi kiivetessään. Oli myös hauskaa kävellä rappuja, sillä kaltevuus teki siitä niin erilaista, kuin mihin olemme tottuneet. Varsinkin meistä lapsista oli hauskaa yrittää kävellä rappuja ottamatta tukea seinästä.

Tornin huipulle päästyä tuli mahtava tunne! Tuntui, kuin olisi ollut kaiken yläpuolella. Katsoessa horisontissa siintävää kaupunkia tuntui, kuin olisi nähnyt kaiken, pystynyt mihin tahansa. Ihmismassa alhaalla näytti todella pieneltä, ja toisaalta juuri se sai tajuamaan oman pienuutensa: yksittäinen ihminen on vain kuin pisara valtameressä.

Big Ben, Lontoo

Kävin Lontoossa vuoden 2010 syyslomalla. Siellä näin englantilaista kulttuuria, uusia ihmisiä ja paljon mielenkiintoisia paikkoja. Kuitenkin näistä kaikista mieleeni jäi parhaiten Big Ben, Lontoon suuri kello.

Olen käynyt Lontoossa aikaisemminkin ja tämä rakennus oli sellainen joka piti nähdä uudestaan. Tunnelma oli suurkaupungin vilinässä upea, kaiken sen hälinän keskellä seisoi mahtava rakennus jota ei millään voinut olla huomaamatta. Rakennus näytti todella vanhalta, sitä katsellessa tulikin sellainen olo että olisi jossakin vanhassa englantilaisessa elokuvassa pääroolissa! Big Ben on minulle sellainen paikka, joka tulee väistämättä mieleen kun puhutaan Lontoosta, se tavallaan edustaa Lontoota minulle.

Suski, Jyväskylä

New York

Statue of liberty

Mentiin äidin synttäreiden kunniaksi New Yorkiin syyslomalla 2010. Oli kyllä aivan mahtava paikka, kaikki ihmiset olivat niin ystävällisiä ja auttoivat aina meitä tyhmiä eksyneitä turisteja.
Oltiin siellä vain kolme yötä, mikä oli rankkaa aikaeron takia ja koska nähtävää oli niin paljon. Muuta ei tehtykään ku shoppailtu, mitä muutakaan kaksi naista voisi tehdä sellaisessa paratiisissa?!

Viimeisenä päivänä meitä kyllä hävetti kun ei oltu nähty mitään muuta kuin vaatteita ja kauppoja, joten päätettiin lähteä katsomaan Vapaudenpatsasta. Aikaa meillä ei ollut paljon ja siksi ei jalan astuttu sille saarelle, mutta se oli jotenkin hyvin rauhoittava paikka, varsinkin hurjien shoppailupäivien jälkeen. Istuttiin lautalla, syötiin rinkeleitä ja katsottiin tuota suurta vapautta edustavaa patsasta, joka toivottaa ihmiset tervetulleeksi New Yorkiin vahvalla olemuksellaan. Se oli täydellinen loppu meidän täydelliselle pienelle reissullemme.

Edinburgh

Kävin Edinburghissa viime kesänä, 2010.

Suurimman vaikutuksen minuun teki aivan uuden kaupungin kyljessä oleva vanhakaupunki. Uuden ja vanhankaupungin erottaa toisistaan upea puutarha, Princess Street Gardens, joka on aivan uusi maailmansa kaupungin hälinän jälkeen.

Vanhakaupunki sijaitsee rinteessä, jonka huipulla on suuri vanha linna. Pääkaduilta lähtee useita pieniä porraskäytäviä joilta pääsee "oikaisemaan" ylös- tai alaspäin kaupunkia. Jokaisen Edinburghissa vierailevan kannattaa eksyä tällaiselle hämärälle sivukujalle, ja katsoa ylöspäin. Seinät jatkuvat taivaaseen asti joka on hyvin hämmentävää jos ymmärtää kuinka vanhoja rakennukset ovat.

Kävimme myös oppaan ohjaamalla kierroksella vanhankaupungin sokkeloissa, opas kertoi Edinburghin historiaa aina keskiajalta asti. Kaupungissa liikkumisesta tuli hurjasti mielenkiintoisempaa sen jälkeen kun tiesi miten vanhoja rakennukset ovat ja kuinka niitä on rakennettu.

Pieta, jyväskylä

San Francisco, USA

Kävin 2009 kesällä kuoroni, "Vox Aurean" kanssa unohtumattomalla matkalla Amerikassa. Saavuimme ensimmäiseksi kaupunkiin nimeltä San Francisco.

Siellä oli todella lämmintä ja paljon huikeita maisemia! Menimme tekemään kuoron kanssa mainosta Golden Gate -sillan eteen. Se oli unohtumatonta, sillä yhtäkkiä elokuvissa suosittu kuvauskohde oli melkein hyppysissä, nenän edessä. Silta oli lämpimän punaisen värinen, sen huippu peittyi sumuun ja taustalla näkyivät upeat vuoret. Alapuolella vedestä erotti vain suuret vaahtopäät, tuuli oli niin kova siltaa ylittäessä, että hiukset meinasivat lähteä lentoon.

Valitsin kohteen siksi, koska en ole koskaan kokenut moista kokemusta ja nähtävyyttä, seura ja koko matka oli parasta kaikin puolin!

Sapi, Jyväskylä

Berliini

Kävin Viime keväänä Berliinissä unohtumattomalla matkalla. Suuri kaupunki, paljon rakennuksia ja vähän luontoa. Berliini on kaunis kaupunki, suuri ja kokonaan ihmisen tekemä.

Kuitenkin joihinkin kohtiin kaupunkia oli jätetty pala luontoa. Siellä täällä saattoi olla puu, taikka kaksi, mutta nekin olivat ihmisen istuttamia, mikään ei ollut sen luonnollisessa tilassaan. Suuret rakennukset näyttivät vieläkin suuremmilta ja hallitsevilta kun siinä oli onneton puu vieressä. Kun seisoi muutaman puun keskellä ja katsoi suurta kaupunkia rakennuksineen, huomasi ihmisen vaikutuksen alueen luonnolliseen tilaan. Ihmisen jäljiltä ei olisi jäänyt yhtään puuta, jossei niitä olisi istutettu.

Oli hieno tunne haistaa elävien kasvien tuoksu kaiken pakokaasun jälkeen, vaikka siihenkin liittyi pieni saasteen katku. Pieni ripaus luontoa keskellä vierasta kaupunkia toi kotoisamman olon ja siitä oli hyvä jatkaa shoppailua.

Berliini oli kaupunkina aivan mahtava. Suosittelen kaupunkia kaikille jotka rakastavat kaupunkilomia!

Maral, 17 v, Laukaa

Thaimaa

Thaimaassa, Hua Hinissä sijaitseva apinavuori on näkemisen arvoinen. Kävin siellä perheeni kanssa viime jouluna. Se oli kuin olisi saapunut Apinoiden omalle planeetalle. Puut, kadut, pöydät, tuolit ja sähkölinjat täynnä apinoita. Onneksi yksikään ei ollut agressiivisella päällä, paitsi jos sinulla sattui olemaan ruokaa kädessäsi. Silloin ne kyllä antoivat lähempää kontaktia ja hyppäsivät mieluusti olkapäälle.

Valitsin tämän kohteen, koska mielestäni on ainutlaatuista päästä näkemään, kuinka ihminen ja apina asuvat keskenään niin sulassa sovussa. Minua kuitenkin ihmetytti apinoiden rauhallinen ja välinpitämätön käytös turisteja kohtaan, lukuunottamatta veljeäni. Hänellä taisi olla vain huonoa tuuria, koska yksi pieni söpö apina puraisi häntä korvaan, kuitenkaan jättämättä sen suurempia ruhjeita.

Kokemus sinänsä oli kuitenkin korvaamaton ja mieleen painuva. Jos ikinä Thaimaaseen matkustatte, ja jos vähänkään pidätte apinoita suloisina, niin sinne menemistä suosittelen kyllä lämpimästi. Apinoiden lisäksi siellä on myös jylhiä ja kauniita patsaita. Ja jonkinlainen rukoushuone, joka kylläkin vaati satojen rappusaskelmien jyrkän ja rankan nousun. Lisäksi sieltä löytyi tietenkin matkamuistokojuja, joista lähtee halvalla vaikka mitä.

Sinne siis, hinnasta viis!

Jenni, Jyväskylä

Norja

Olimme poikaystäväni kanssa kesällä -09 pienoisella road tripillä Lapissa ja samalla reissulla päädyimme myös päiväksi Norjan puolelle. Se päivä iskostui takaraivooni varmaan loppuiäksi, niin syvän vaikutuksen maisemat rajan toisella puolella minuun tekivät.

Rajan ylitimme aamulla Kilpisjärvellä. Pääsimme ajelemaan kapeita tunturiteitä, jotka kiemurtelivat sinisenä hohtavien vuonojen reunoilla, välillä vähän pelotti, koska tiet olivat myös todella mutkaisia ja ukkoni lasketteli niitä tuhatta ja sataa. Silloin tällöin saikin vähän jarrutella, kun tien yli jolkotteli yksittäinen poro tai kokonainen tokka. Varoituskylttejä oli myös lampaista, muutaman näimmekin makoilevan aika lähellä tien reunaa.

Aika ajoin sukelsimme pimeisiin tunneleihin, joista pisin taisi olla 8 km pitkä. Välillä pysähdyimme kuvaamaan tunturien rinteitä alas solisevia tunturipuroja ja kerran laskeuduimme polkua pitkin vuonon rannalle etsimään simpukoita, koska sattui olemaan laskuveden aika. Pienten kalastajakylien kohdalla pystyin vain huokailemaan ihastuksesta. Huomasin, ettei tarvitse paljon Suomea kauemmaksi lähteä, kun löytyy näinkin erilainen ja upea paikka.

Illalla, auringonlaskun aikaan, ylitimme taas rajan Karigasniemen kohdalta. Päätin, että Norjaan täytyy jonain päivänä päästä uudestaan, niin hyvin se onnistui sydämeni viemään.

Rea, 20 vuotta, Vaajakoski

Grottaglie, Italia

Kävin Grottaglie -nimisessä kaupungissa lokakuussa 2010. Tämä keramiikkakaupunki sijaitsee kauniilla alueella Puglian keskiosassa. Paikka oli todellakin näkemisen arvoinen ohuine katuineen. Talot olivat vanhoja ja kauniita, parvekkeet oli koristeltu kukkasin ja koriste-esinein. Katujen seinustoilla oli monien taiteilijoiden tekemiä maalauksia ja veistoksia. Kukkulan päällä sijaitsi vanha linnoitus johon oli rakennettu keramiikkamuseo. Kaupungista löytyi mukavannäköisiä pieniä kahviloita sekä pieniä myymälöitä erikoisine tuotteineen. Valitsin paikan siksi, että vaikka keramiikasta ei niin välittäisikään, Grottaglien kaduilta löytyy paljon muutakin nähtävää ja koettavaa.

Kati, Jyväskylä

Central Park

Kävin perheeni kanssa kesällä New Yorkissa ja vierailimme Central Parkissa, joka kuuluu New Yorkin suosituimpiin nähtävyyksiin. Central Park oli iso, monta neliökilometriä oleva puistoalue, joka erottui suurkaupungin sykkeestä ja oli ihan kuin oma maailmansa. New Yorkissa kaikilla tuntui olevan kiire joka paikkaan, mutta päästyään Central Parkiin kiire näytti unohtuvan ja moni tuli rentoutumaan tähän kauniiseen puistoon. Tunnelma olikin hyvin rauhallinen joka puolella puistoa.

Päivä, jolloin vierailimme puistossa, oli todella kuuma ja monet ihmisistä ottivatkin aurinkoa laajoilla nurmikkoalueilla. Puisto oli todella nätti aurinkoisella säällä ja siellä oli todella vehreää, paljon kukkia, värejä ja valoa. Vuokrasimme pyörät kahdeksi tunniksi ja kiersimme noin kymmenen kilometrin lenkin puistossa, jonka varrella ihastelimme maisemia. Pyöräilijöiden lisäksi näkyi paljon lenkkeilijöitä, rullaluistelijoita ja hevosvaunuja. Matkan varrella oli monta levähdyspaikkaa (esim. kahviloita) ja yleensä ne oli tehty jonkun merkittävän nähtävyyden läheisyyteen. Päällimäisenä jäi mieleen kuvassa oleva järvi, koska sen ympäristö oli todella kaunis ja poikkesi puiston muusta ympäristöstä. Ihmiset saivat vuokrata veneitä ja soutaa niillä tietyn aikaa järvessä, mikä oli kiva idea.

Kokonaisuudessaan Central Park oli aivan upea ja sieltä löytyi vaikka minkälaista tekemistä kaikenikäisille ihmisille. Se on melkein pakollinen nähtävyys, jos vierailee New Yorkissa. Suosittelen todellakin käymään ja haluaisin tulevaisuudessakin käydä täällä uudestaan. Kiertämiseen kannattaa varata aikaa, koska kaksi tuntia oli aivan liian vähän näkemään niin monta upeaa paikkaa.

Viivi, Jyväskylä, 17 vuotta

Iseo-järvi, Italia

Kävin syksyllä Italiassa, Bergamon lähellä sijaitsevalla Iseo-järvellä. Järveä ympäröi kaksi kylää, toisella puolen Sarnico ja toisella puolen Paratico. Järveä reunustavat myös upean vehreät vuoret. Laskeuduttaessamme lentokoneella Bergamon lentokentälle maisemat kaikkine vuorineen ja järvineen olivat erittäin hienot. Kahta kylää erottaa järven yli kulkeva silta. Kylissä on paljon erilaisia viihtyisiä ja tunnelmallisia ravintoloita ja kahviloita, joissa on ystävällinen palvelu. Talojen väleissä kiemurtelevilla kapeilla mukulakivikaduilla on kiva kuljeskella ja ihastella kauniita rakennuksia. Varsinkin kesällä paikka on vilkkaimmillaan kun kalastajat saapuvat kylään. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka.

Hanna, Jyväskylä

Playa del Inglés

Kävin Gran Canarialla, Playa del Inglésissa vuonna 2008.
Paikka oli lämmin, aurinko paistoi ja siellä tuoksui hyvältä.
Kioskeilla ja kaupoissa oli mukavasti vilskettä ja ranta ja meri olivat rentouttavia.
Valitsin tämän paikan koska en ole missään kokenut samanlaista, kaikki siellä
oli miellyttävää ja ihan kuin hyvää unta, josta ei olisi halunnut herätä.
Paikasta imeytyi uskomattomasti energiaa.

Maarit 20v, Jyväskylä

Ocean Drive, Miami Beach

Kävin elokuussa Floridassa ja vietin yhden päivän myös Miami Beachilla. Paikka oli ehkä hienoin missä olen koskaan käynyt ja siksi valitsin sen tähän. Oli todella kuuma päivä noin 40 celsiusta lämmintä ja aurinko paistoi täydeltä taivaalta. Ocean Drive -kadulla on hienoja art deco-tyylisiä rakennuksia ja tunnelma on rento ja silti huomasi kyllä olevansa rikkaiden suosimassa paikassa. Näkymät siellä olivat niin erilaiset kuin Suomessa, että se teki vaikutuksen.

Simppa, Jyväskylä

Shanghain matka

Vierailimme Shanghaissa vuonna 2006 talvella ja viivyimme siellä 8 päivää.
Kaupunki oli upea ja siellä oli paljon hienoja nähtävyyksiä eläintarhoista ja temppeleistä satoihin pilvenpiirtäjiin sekä mm. TV-torni joka on yli 400metriä korkea.
Mutta myös slummialueita näkyi paljon ja kaduilla köyhiä ihmisiä jotka kerjäsivät rahaa. Ja kaupungin likaisuus jäi myös mieleen. Myös hienoja puistoja ja munkkiluostareita löytyi keskusta-alueen ulkopuolelta.
Valitsin tämän kohteen koska se oli eksoottisin matka mitä olen kokenut ja mitä tulen varmaan ikinä kokemaan.

Lauri 17 , Jyväskylä

Chichén Itzá

Kävin talvella 2006 vanhassa Maya-kaupungissa Chichén Itzássa Meksikossa, Jukatanin niemimaalla. Se on ollut myös Maya-kulttuurin taloudellinen ja poliittinen keskus. Vierailu siellä on ollut yksi elämän hienoimpia. Vaikutuksen teki mm. Kukulcánin pyramidi, joka on itse asiassa kalenteri (kuvassa) ja uhrikaivo. Olisi myös hienoa käydä siellä kevät- tai syyspäiväntasauksena, jolloin auringonvalo muodostaa pyramidiin kylkeen näkymän kiemurtelevasta käärmeestä. Ilmasto ja luonto olivat myös upeita tuolla keskellä viidakkoa.

José, Muurame

Pattaya

Kävin vuoden 2008 joulukuussa Pattayalla, Thaimaassa perheeni kanssa.
Koko paikka oli aivan ihana paratiisi. Mieleeni painui mm. Pattayan sataman rinteellä seisova teksti; Pattaya city.
Otin suuresta tekstistä monta kuvaakin. Se oli kuin suoraan Hollywoodista.
Suomessa ei ole samanlaista rakennelmaa tullut vastaan, sen takia se painuikin niin hyvin mieleeni.

Inna, Laukaa

Cochem

Kävin syyslomalla lomamatkalla läntisessä saksassa historiallisessa Cochemin kaupungissa. Cochem on kaunis pieni kaupunki Mosel-joen varrella. Otin kuvan tunnetun Reichburgin linnan juurelta josta avautuivat hienot maisemat Mosel-joelle ja kaupunkiin. Minuun teki vaikutuksen kuvasta huokuva rauhallisuus ja kauniit vanhat rakennukset. Saksalaiset talot ovat mukavan kodikkaan ja persoonallisen näköisiä. Ylärinteillä näkyvät Mosel-laaksolle tyypilliset viiniviljelykset ja keski-eurooppalaista lehtimetsää. Kuvasta voi huomata myös syksyn tulon ja "saksalaista ruskaa". Paikka oli todellakin näkemisen arvoinen ja toivon että voisin vierailla siellä toistekin.

Eeva, Jyväskylä

Temppeliaukion kirkko

Vierailimme keväällä 2009 leirikoulumatkallamme Temppeliaukion
kirkossa. Tämä kallioon louhittu upea kupolikattoinen pyöreä tila,
jonka kallioseiniä pitkin sadevesi valuu lattianrajaan, jäi mieleeni
erityisen hienona rakennuksena. Kallioseinät ja kuparinauhalla
verhoiltu kupolikatto olivat upeita. Valoa tilaan tulvii seinien ja
katon välisistä ikkunoista.

Sälskär

Pienestä pitäen olen tuntenut jonkinlaista vetoa majakoihin, mutta (ihan
liian) pitkään niitä pääsin näkemään vain ohimenevistä Ruotsin tai
Saksan laivoista. Lopulta 2006 pääsin majakkamatkalle: ensimmäinen
majakkani oli Sälskärin majakka, joka sijaitsee Ahvenanmaalla.

Sälskärissä ei ollut hienoa vain majakka, vaan koko saari lampineen.
Koko paikka oli kuin millaiseksi olin kuvitellut Muumikirjojen
majakkasaaret. Meri loiski aurinkoisena päivänä rantaan ja varpaat
nauttivat kallion pinnasta. Ja majakan juuressa tunsi itsensä pikkuruiseksi.

Kun kuuli saaren historiasta siellä eläneiltä, oli pysähtymisen ja
kuuntelemisen paikka. Majakoihin liittyy usein myös melko traagisia
tarinoita. Majakat on rakennettu monesti karikkoisille paikoille
johdattamaan laivoja pahojen paikkojen ohi, eivätkä kaikki ole aina
selvinneet. Majakkaelämä on ollut etenkin talviaikaan kovaa, karua ja
yksinäistäkin kaikesta eristyksissä.

Yhtä-äkkiä sen tajusi: ei ainuttakaan autoa, laivaa tai lentokonetta; ja
kun käveli muista retkeläisistä vähän kauemmas, ei mitään sivistyksen
ääniä missään.

Päivi, Jyväskylä

Shanghain unet

Keskellä Shanghain teräksenharmaita pilvenpiirtäjiä tunsin itseni niin pieneksi.
Rakennusten kubistiset muodot piirtyivät sumuisensinistä taivasta vasten.
Mittasuhteet vääristyivät, äänet katosivat ja kaupunkitilan kokeminen muuttui abstraktiksi.

Epäotodelliset unet valtasivat yöllä tajuntani - minä seisoin aukiolla, joka pieneni pienenemistään kun veistosmaiset rakennukset liikkuivat lähemmäs, raahautuivat minua kohti ja yrittivät vangita läsnäolollaan ajatukseni.

Miiru, Jyväskylä